*

Oskari Korhonen Sori siestä.

Lainsäädäntömme pohja ei ole kristinuskossa

Kansalaispuolueen puheenjohtaja Sami Kilpeläinen kirjoittaa blogitekstissään kristillisistä arvoista, evoluution opetuksesta ja suomalaisen oikeusjärjestyksen arvopohjasta. Kilpeläinen on jo saanut huutia evoluutiota koskevista mielipiteistään, mutta on tarpeen oikaista vielä tämäkin väite:

"Lainsäädäntömme pohja on kristinuskossa ja Raamatun kymmenessä käskyssä."

Oikeusjärjestelmämme perustan kristilliseksi väittämiseen ei riitä yksinomaan se, että oikeusjärjestyksemme on toki monilta kohdin yhteensopiva kristinuskon kanssa tai että rikoslaissamme mainitaan Jumala.

Eurooppalainen sivistys ja oikeuselämä ovat kukoistaneet jo pitkään ennen kristinuskoa ja Raamattua.  Eurooppalainen oikeushistoria on myös erottamaton osa suomalaisen oikeuden historiaa; onhan oikeutemme ja oikeustieteemme ollut pitkälti ruotsalaista ja saksalaista perua. Vaikka suomalaisen oikeusjärjestyksen historialliseksi alkupisteeksi käsitettäisiinkin vasta vuoden 1919 hallitusmuoto, ei sekään eksplisiittisesti sitoutunut kristilliseen arvopohjaan.

Romaanis-germaanisten oikeusjärjestelmien ajatukselliset juuret ovat suurilta osin antiikin roomalaisessa oikeudessa ja oikeustieteessä. Rooman valtakunnan romahtamisen jälkeen tuo oikeusajattelu säilyi läpi keskiajan sekä perinteissä että myöhemmän, konkreettisen reseption kautta, kun vuosisadoiksi kadonneet antiikin juristien kirjoitukset löydettiin uudelleen.

Kristillinen moraali on vaikuttanut oikeuteen, mutta ei yksinoikeudella; sen valtakaudella oikeuden ja oikeustieteen kehittymiseen on vaikuttanut muun muassa myös valistusajan humanismi ja rationalistinen luonnonoikeus. Tästä tunnetuin esimerkki lie Ranskan suuri vallankumous.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Valitettavasti korruptoitunut roomalainen oikeusperinne on paljolti turmellut kristillisen kymmeneen käskyyn ja terveen järjen käyttöön perustuvan oikeuden.

Käyttäjän jussiairaksinen kuva
Jussi Airaksinen

Kymmenen käskyä on samanlainen osa tooran lakia kuin muutkin Mooseksen viidestä kirjasta löytyvät käskyt, joita on juutalaisen tradition mukaan 613. Sieltä löytyy esim. määräykset olla syömättä äyriäisiä, olla sekoittamatta eri kuituja samaan kankaaseen, avionrikkojien kivitys ja rituaaliteurastusta koskevat ohjeet.

Kristityt usein katsovat, että Jeesus on kumonnut tooran lain sovitustyöllään, eikä kristittyjen tarvitse täten tooran lakia noudattaa, mutta sieltä poimitaan silti erinäisiä ohjeita melko sattumanvaraisesti valikoiden. Tämä on tosin ristiriidassa uuden testamentin kanssa sikäli, että vuorisaarnassaan Jeesus sanoo seuraavasti:

"17 Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan. 18 Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut. 19 Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi. 20 Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan."

Olipa tulkinta kumpi tahansa, kymmenen käskyn osalta raamattu on selkeä; uudesta testamentista ei missään muodossa ole pääteltävissä, että Jeesus olisi kumonnut muun osan tooran laista, mutta jättänyt sen käskyistä ainoastaan kymmenen kappaletta voimaan. Kymmenen käskyä on kiinteä osa tooran lakia, joka joko on kokonaisuudessaan voimassa tai sitten ei ole.

Lisäksi on täysin virheellistä väittää, että roomalainen oikeus olisi jotenkin turmellut kymmenen käskyn sisällön oikeusjärjestyksen perustana. Esimerkiksi kymmenen käskyn mukaan kielletty salavuoteus oli Suomessa rangaistavaa vuoteen 1926 asti, jolloin suurin osa roomalaisen oikeuden reseptioista oli jo Suomeenkin omaksuttu. Sama ilmiö on havaittavissa muuallakin Euroopassa. Kymmenen käskyn huorinteon kielto siis poistui oikeusjärjestyksestä jostain aivan muusta syystä kuin roomalaisen oikeuden vaikutuksesta.

Toki vastakkaisiakin esimerkkejä voi löytää. Esimerkiksi meidän vahingonkorvausoppimme on suurelta osin roomalaista perua, vaikka kymmenen käskyä kieltää himoitsemasta lähimmäisen omaisuutta ja rakkauden kaksoiskäsky kehottaa kääntämään toisen posken. Koko vahingonkorvauksen vaatiminen on siis hyvin epäkristillinen roomalaisperäinen ajatus, olipa kyse sitten rikoksella aiheutetusta vahingosta tai jostain riidasta vaikkapa elinkeinoelämässä.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Suomen oikeuslaitos toimii roomalaisen periaatteen mukaisesti, mutta länsimainen käsitys oikeasta ja väärästä on yhtenevä kristillisen etiikan kanssa.

Kymmenen käskyä on eri asemassa kuin muu Mooseksen laki, koska ne on Jumala itse kirjoittanut kiveen, ja ne vaikuttavat melko järkeviltä noudattaa. Oikeastaan kymmenen käskyä eivät ole laki, koska niissä ei ole määritelty rangaistuksia.

Käyttäjän jussiairaksinen kuva
Jussi Airaksinen Vastaus kommenttiin #11

Se kristillinen etiikka on keksitty samoissa luostareissa ja yliopistoissa, joissa opetettiin roomalaista oikeutta. Jeesus itse eli maailmassa, joka perustui lähi-idän juutalaiseen eikä itäroomalaiseen oikeusjärjestykseen. Kun puhutaan kristillisestä etiikasta ja oikeusjärjestyksestä, niin tarkoitetaanko silloin lähi-idän juutalaista oikeusjärjestystä ajanlaskun alussa vai esimerkiksi keskiajalla ja sen jälkeen euroopan luostareissa, yliopistoissa ja kirkolliskokouksissa kehitettyä perinnettä, joka välitti enemmänkin itäroomalaista oikeutta kuin vanhaa juutalaista lakia?

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #12

"Jeesus itse eli maailmassa, joka perustui lähi-idän juutalaiseen eikä itäroomalaiseen oikeusjärjestykseen."

Jeesus oli juutalainen, joka Rooman lakien mukaan naulattiin ristiin. Hän teoillaan nostatti itsensä molempien valtakuntien lakien yläpuolelle.

"Kun puhutaan kristillisestä etiikasta ja oikeusjärjestyksestä..."

Olet varmaan siinä oikeassa, että kristillinen etiikka on kehittynyt samoissa luostareissa ja yliopistoissa, joissa opetettiin roomalaista oikeutta. Kyseessä on pitkän kehityksen tulos joka jatkuu edelleen.

Mielestäni kristillistä oikeusjärjestystä ei ole enää olemassa, koska inkvisitio on lopetettu. Mutta kristillisessä oikeuskäsityksessä omantunnon kysymykset menevät lain kirjaimen edelle, muuten kristillisen etiikan mukaan pitää noudattaa maallista oikeutta.

Käyttäjän jussiairaksinen kuva
Jussi Airaksinen Vastaus kommenttiin #13

Jeesuksen aikaisella roomalaisella siviilioikeudella ei ole mitään tekemistä sen roomalaisen siviilioikeuden kanssa, mikä eurooppaan vaikutti. Euroopassa näkyvät myöhäisen itäroomalaisen oikeuden vaikutteet perustuvat 500-luvulla kirjoitettuun corpus iuris civilis -koodeksiin ja sen selitysteoksiin, jotka kirjoitettiin Bolognassa 1000-1200 -luvuilla. Jeesuksen aikana roomalainen rikosoikeudellinen järjestelmä oli täysin hajallaan alueellisten hallitsijoiden mielivallan alaisuudessa, vaikka siviilioikeus oli jo ottanut yllättävän kehittyneitä askeleita. Silti se siviilioikeuskaan ei ole juuri mitään sukua sille tuhat vuotta myöhemmälle versiolle.

Yhteiskunnassa voi olla useita oikeusjärjestelmiä rinnakkain. Jeesus eli juutalaisessa yhteisössä, jossa mentiin juutalaisen uskonnollisen lain mukaan ja sitä lakia Jeesus myös usein rikkoi, vaikka vuorisaarnassaan sanoo, ettei tullut Mooseksen lakia kumoamaan.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa Vastaus kommenttiin #14

Mutta eikö Jussi ole niin, että vaikkei Jeesuksen ajan roomalaisella siviilioikeudella ole tekemistä eurooppaan tulleen itä-roomalaisen oikeuden kanssa, niin Jeesuksella on tekemistä sen kanssa.
.
Jeesushan oli itsekkin tämän oikeuskäytännön kohde, jossa syytetyllä oli puolustautumisoikeus. Ja kuitenkin hän oli samaisen oikeuden yläpuolella, myös silloin, kun hän vaikeni Pilatuksen edessä.

Käyttäjän jussiairaksinen kuva
Jussi Airaksinen Vastaus kommenttiin #30

Jeesuksen oikeudenkäynnistä ei tiedetä oikein mitään muuta kuin se, että yleisesti kristittyjä ja muita lahkolaisia syytettiin tuolloin herkästi pyhäinpilkasta. Rikosoikeus oli tuohon aikaan vielä heikommin systematisoitua kuin siviilioikeus ja Jeesuksen oikeudenkäynnissä oli kyse rikosasiasta.

Jeesuksen opetusten vaikutusta roomalaiseen oikeuteen siinä muodossa kuin se Eurooppaan omaksuttiin ei kovin selkeästi voi havaita, vaan kyse oli varsin elitistisestä juristioikeudesta, joka mm. Saksassa 1800-luvulla muuttui ajatukseksi kansan oikeustajusta.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #31

Jeesuksen oikeudenkäynti ei ollut julkinen, joten historian tutkimuksen mukaan kertomusta siitä pidetään epävarmana (kuka oli kuulemassa). Sitävastoin historian tutkijat ovat melko varmoja Jeesuksen tuomion syystä, koska Jeesuksen ristiin kirjoitettiin hänen rikoksensa, eli juutalaisten kuninkaana oleminen. Vain keisari sai nimittää kuninkaat, joten rikos oli Rooman lakeja vastaan. Juutalainen papisto ei pystynyt tuomitsemaan Jeesusta kuolemaan ja siksi he tarvitsivat siihen Roomalaisten apua.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa

Tämä vastaus ei enää ketään varmaan tavoita, mutta täytyy kuitenkin yrittää.
Koska Mooseksen lain soveltamisessa uuden liiton aikaan pyörivätsamat ongelmakohdat uudestaan ja uudestaan.
Mooseksen laissahan oli universaalin lain lisäksi vain pappiskansaa koskevat rituaalilait, jotka Messiaan tullessa täyttyvät. Huom täyttyvät, eivät katoa.
Mm. tiettyjen eläinlajien syömiskiellot,
kuitujen ja siementen yhdistämiskiellot,
uhrilait ym.
Apostolit sitten päivittävät (Apt.15 luku) käskyjen voimassaolon uuden liiton seurakunnalle kokoontuessaan yhteen ensimmäiseen kirkolliskokoukseen Jerusalemiin. Siinä seuraavat asiat lyödään lukkoon myös kristittyä uuden liiton kansaa velvoittavana:
Kymmenen käskyä + vakavien seksuaalirikkomusten(haureus)sekä verensyönnin, ja epäjumalille uhratun lihan syönnin kiellot)

Käyttäjän tuomaskoivuniemi kuva
Tuomas Koivuniemi

Oletko sinä vihreä valtuutettu Joensuussa? Jos olet, miksi et tuo sitä mitenkään esiin tuossa blogisi esittelyssä?

Käyttäjän OskariKorhonen kuva
Oskari Korhonen

Koska olen sen unohtanut sinne päivittää. Kiitos huomiosta, nyt löytyy.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Hieno huomio, onko blogin aiheeseen jotain sanottavaa?

Eero Mattila

Lainsäädäntömme pohja aivan varmasti on kristinuskossa. Ellei nyt haluta palata kivikauden aikaan, mutta silloinkaan suomalaisten heimojen välisiä kiistoja ei soviteltu roomalaisen lain pohjalta...

Lakia on varsinaisesti alettu lukemaan Ruotsin ja Venäjän vallan aikana ja molempina aikakausina valtiouskontona oli kristinusko. Jumala sana ei ole vahingossa lakikirjassa... punavihreä totuus on tottakai toisenlainen.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

" Jumala sana ei ole vahingossa lakikirjassa"

Ikävä kyllä ei ole. Yhtä hyvin siellä voisi olla joulupukin sanoma. Satua molemmat hahmot.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa

Teppo, minkähänlaisiin satuihin saat liittymään kaksituhantisen vuoden historian, johon liittyy lupauksen kansan kautta olemassaolevaksi tullut kirjallinen aineisto, joka joka kohdassaan kulkee ajassa ja paikassa paikannimiä, hallitsija-sukuja,hallintopaikkoja, yhteiskunnallisia olosuhteita, maanviljelysolosuhteita ynnämuita myöten.

Käyttäjän jussiairaksinen kuva
Jussi Airaksinen

Roomalainen oikeus kulkeutui Suomeen samaa reittiä, samaan aikaan ja samojen ihmisten kautta kuin kristinusko Lähi-Idästä: eurooppalaisten yliopistojen ja luostarien kautta hallitsijoille ja sieltä kansan pariin. Ei voi sanoa, kumpiko niistä on Suomessa varhaisempi.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Kyllä kai nyt jumala sentään on Suomen rikoslakiin tullut venäjän vallan kautta. Ja esiintyy kokonaisena sanana laissa nykyään kai neljä kertaa. Jumalanpilkkaa ei ole ollut vuosikymmeniin.

Nykyisin voimassa oleva Suomen rikoslaki alkaa: "Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Zsaari, Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m. Teemme tiettäväksi: ..."

Käyttäjän jussiairaksinen kuva
Jussi Airaksinen Vastaus kommenttiin #9

Ei nyt sentään. Suomi kääntyi kristinuskoon 1000-luvun ensimmäisten vuosisatojen aikoihin ruotsalaisten vaikutuksesta. Esimerkiksi Ruotsin kuningas Birger Jaarli teki 1300-luvulla ristinretken Suomeen, jolla oli voimakas vaikutus suomalaisten kääntymiseen kristityiksi. Birger Jaarli sääti myös ns. rauhanlait, joihin sisältyi kirkkorauhan turvaaminen, eli kirkkorauhaa häiritseviä voitiin rangaista. 1350-luvun laissa ja sen jälkeisessä lainsäädännössä kuten Kristofferin maanlaissa, maakuntalaeissa ja vuoden 1734 laissa oli todella runsaasti uskonnollisia säännöksiä ja mainintoja jumalasta. Noituudestakin saattoi saada kuolemantuomion jo 1300-luvulla. Venäläiskaudet tuli sitten paljon myöhemmin. Nykyinen rikoslakikin on vasta vuodelta 1889 ja keisari oli tuolloin toki kristitty, mutta meidän valtionsääntö perustuu sitä edeltävään Ruotsin vallan aikaan. Esimerkiksi säätyjen, kuten papiston Ruotsin vallan ajalta periytyvät erioikeudet kumottiin vasta 1995 perustuslain säätämisjärjestyksessä. Ennen venäjän vallan aikaista rikoslakia täällä noudatettiin Ruotsin rikoslakia.

Tämän vuoden alusta poistettiin juuri Ruotsin vallan ajalta tuomarinvala, joka vannotaan "Jumalan ja hänen pyhän evankeliuminsa kautta". Ruotsin rakennuskaaresta on vieläkin voimassa mm. säännös, jonka mukaan kaikki kylän miehet ovat velvollisia osallistumaan kirkon rakentamiseen.

Käyttäjän OskariKorhonen kuva
Oskari Korhonen

Pelkästään se, että jokin asia on kehittynyt tai sitä on kehitetty kristinuskon aikana, ei vielä tee siitä leimallisesti kristillistä taikka poista siihen liittyviä historiallisia kerrostumia.

Sen sijaan, että puhuu esimerkiksi kaikesta kristinuskon valtakauden ajan kuvataiteesta tai musiikista kristillisenä vain tekijänsä uskonnollisen vakaumuksen vuoksi, voi niitä olla hedelmällisempää tarkastella osana esimerkiksi erilaisia taiteen tyylisuuntia ja traditioita. Samalla tavalla kristittyjen juristien harjoittama oikeustiede tai kristillisten kuninkaiden antamat lait eivät vielä ole leimallisesti kristittyjä, vaikka ne eivät olisi ristiriidassa kristinuskon kanssa.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa

Nimenomaan tämä onkin tärkeä tietää, vaikka pinnallisesti valtiot olivatkin hyvin "jumalallisia entiteettejä," ainakin omasta mielestään.
.
Mikä Oskari mielestäsi on/oli sitä todellista kristinuskosta nousevaa ydintä yhteiskunnallista hyvää/pahaa?

Käyttäjän OskariKorhonen kuva
Oskari Korhonen Vastaus kommenttiin #21

Kristinuskon, erityisesti Mooseksen lain, suora vaikutus on helpoimmin nähtävissä esimerkiksi rikosoikeuden kehityksessä. Mooseksen laki oli vuoteen 1734 saakka Ruotsissa ihan oikeuslähteen asemassa, vaikkakaan sitä ei sovellettu kovin pitkään ja oikeuskäytännössä maanlait ajoivat usein sen ohitse.

Käyttäjän jussiairaksinen kuva
Jussi Airaksinen Vastaus kommenttiin #23

Lisäksi on hyvä huomata, että kristinuskon perustalla oleva Mooseksen laki osana juutalaista Halakhaa ei ole syntynyt tyhjiössä, vaan sitä kannattaa katsoa osana alueen muita alueella vaikuttaneita oikeusjärjestyksiä, joista kaikki ovat ottaneet vaikutteita toisistaan (Hammurabi, Ur-Nammu, Eshunna, Lipit-Ishtar, Heettiläinen oikeus, Nesilim, Sumerialainen oikeus ja Assyrialainen oikeus). Esimerkiksi "silmä silmästä, hammas hampaasta" -periaate yhdistetään usein virheellisesti Hammurabin lakiin, vaikka kyseinen säännös löytyy raamatusta eikä Hammurabin laista (2 Moos. 20:24).

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Tässä kolme linkkiä, jotka omalta osaltaan vahvistavat sitä, että lainsäädäntömme pohja on kristinuskossa.

Kuningas Kristoferin maanlaki Herra Martin suomentamana 1580-luvulla on painettu kirjaksi vuonna 1987.

Olaus Petrillä tuomarinohjeineen on ollut ja pitäisi olla edelleenkin keskeinen vaikutus lainsäädäntötyössä.

Vuoden 1734 laki löytyy netistä.

Näihin kolmeen tutustuttuaan voi puhua täydellä syyllä, että arvopohjana lainsäädännössä on ollut kristinusko.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuningas_Kristofferi...

https://fi.wikipedia.org/wiki/Olaus_Petri

http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kkt...

Käyttäjän jussiairaksinen kuva
Jussi Airaksinen

Kyllähän jo Jeesuksen aikana tuomittiin kristittyjä pyhäinhäväistyksestä kuolemaan. Kaikkialla uskonto on vaikuttanut oikeusjärjestykseen. Samoin roomalaiset kääntyi hiljalleen kristityiksi, mikä lienee vaikuttanut yhteen, jos toiseenkin asiaan. Suomessa kristinusko näkyi lainsäädännössä myös ennen Kristofferin maanlakia. 1300-luvulla jo noituudesta sai kuolemanrangaistuksen ja Birger Jaarli sääti kirkkorauhan sen ohella, että teki ristinretkiä Suomeen.

Kun katsoo kuitenkin pidempiä kehityskaaria, niin oikeuden perusrakenteet omaksuttiin Suomeen muualta Euroopasta nimenomaan Ruotsin vallan aikana. Nämä perusrakenteet kuten siviilioikeus ja sen prosessisäännöt ovat itäroomalaista maallista oikeutta, joita kehitettiin Euroopan yliopistoissa ja luostareissa. Keskiajalla kehitetty kirkon sisäinen kanoninen oikeus perustui sekin roomalaiseen oikeuteen.

Alkuseurakunta eli pitkälti Mooseksen lain ja varhaisemman roomalaisen siviilioikeuden oloissa, joilla ei ole paljoakaan tekemistä myöhemmän roomalaisen oikeuden kanssa. Mooseksen lakia noudattaa nykyään lähinnä juutalaiset hyvin valikoiden ja soveltaen.

Mooseksen laista voi löytää myös mm. prosessioikeudellisia ja täytäntöönpanoon liittyviä säännöksiä. Esimerkiksi epäjumalanpalveluksesta saa tuomita kuolemaan vähintään kahden todistajan lausunnon perusteella, eikä vain yhden. Tällöin todistajien pitää aloittaa kivittäminen (5. Moos 17:6-7). Roomalaisen oikeuden todistussäännöt on hyvin monimutkaisia ja brutaaleja, mutta esimerkiksi lasten ja vanhempien välillä oli todistuskielto, mikä on omaksuttu Suomen nykyiseen oikeuteen (muodossa ei tarvitse todistaa lapsiaan tai vanhempiaan vastaan). Joka tapauksessa roomalainen oikeus oli varhaisemmissa muodoissaan hyvin kehittynyttä juutalaiseen oikeuteen verrattuna esimerkiksi oikeudenkäyntiä, haasteen tiedoksiantoa, velan perimistä, yms. koskevilta osin.

Keskiajalla esim. brittien järjestelmä erosi kokonaan roomalaisperäisestä oikeudesta ja tämä common law sai omia muotojaan muualla englanninkielisessä maailmassa kuten Yhdysvalloissa. Huomionarvoista tässä on se, että britit ja yhdysvaltalaisetkin ovat pääosin kristittyjä, mutta elävät nykyään täysin roomalaisesta oikeudesta irtautuneessa järjestelmässä.

Käyttäjän OskariKorhonen kuva
Oskari Korhonen

Kristinusko on toki vaikuttanut oikeuteen merkittävällä tavalla, erityisesti sen pinta- ja kulttuuritasoon, mutta lainsäädännön perustaksi tai sen syvätason lähteeksi sitä ei voida väittää. Vaikka oikeutta ovat olleet aktiivisesti kehittämässä ja kodifioimassa myös kristityt, nivoutuu heidänkin työnsä osaksi laajempaa – sekä kulloistakin paikallista että yleiseurooppalaista – oikeusajattelun kehittymistä.

Aivan kuten kristityn maalarin tai säveltäjän työtä ei välttämättä ole mielekästä lokeroida yksinomaan kristityksi taiteeksi vaan nähdä osana esimerkiksi jotain muuta, laajempaa traditiota, ei kristityn juristin harjoittamaa oikeustiedettä tai kristityn kuninkaan antamia lakeja ole mielekästä väittää yksinomaan kristityksi tai yksinomaan kristilliseen arvopohjaan perustuvaksi. Tällaisella kuvailulla kadotetaan mahdollisuus havainnoida oikeudelle luonteenomaista kerrostuneisuutta.

Tämä kerrostuneisuus ja suuret kehityslinjat mainitaan myös esimerkiksi linkittämässäsi Olaus Petri -artikkelissa:

"Olaus Petrin tuomarinohjeet kuuluvat pitkään tuomareille annettavien ohjeiden perinteeseen, jonka edustajia löytyy jo Vanhasta testamentista ja Muinaisen Egyptin teksteistä. Ohjeet ovat Raamattun, roomalaiseen ja kanoniseen oikeustraditioon sekä germaanis-pohjoismaisiin perinnäistapoihin liittyviä (...)"

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa

Vaikka kristillisen uskon vaikutukset olivat ja edelleenkin ovat helpoimmin pintatasolla havaittavissa, ne nimenomaan nousevat ihmisyydenkin syvimmistä todellisuuksista.
Nimenomaan meidän aikamme ei ole ollenkaan sen tuntumassa tiedollisesti, kuinka ainutlaatuinen kristinuskon sanoma oli niiden humaanien arvojen, joita itsekkin korkeimmalle arvostat, tulemisessa yhteiskunnan humaaneiksi peruspilareiksi.
.
Varhainen kristillinen historia näyttää mikä nasaretilaisen lahkon radikaali merkitys oli kreikkalais-roomalaisessa maailmassa. Merkittävimmäksi yksittäiseksi dynamoksi uskon leviämiselle sosiologi Rodney Stark mainitsee erityisesti sen, että se kumosi perheenisän oikeuden päättää vastasyntyneen lapsensa elämän päättämisestä/ eloonjäämisestä ensimmäisen elinviikon aikana. Tuo päätös kielteisenä merkitsi lapselle tuskallista kuolemaa petojen hampaissa tai tuskallista elämää orjuudessa.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Kuningas Kristoferin maanlaki alkaa sanoilla ”Rotzin valdacunda ombi pacanaitten olemuxest yhten tullut.” Tämä jo kertoo, että kristinuskolla on ollut keskeinen merkitys itse koko lain synnyssä. Tämä tulee hyvin selvästi esille muutoinkin lain alkulehdellä.
Jumala on siinä nostettu arvoiseensa asemaan. Tämän aseman horjuttamisesta eli Jumalan pilkkaamisesta tuomittiin kuolemarangaistukseen vuoden 1734 laissa.

http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kkt...

Käyttäjän OskariKorhonen kuva
Oskari Korhonen Vastaus kommenttiin #25

Jos se, mihin arvopohjaan lainsäätäjä eksplisiittisesti ilmoittaa sitoutuvansa – mikä ei vielä kerro tyhjentävästi lain historiallisista kerrostumista, varsinkaan, jos kyseessä on kodifikaatio –, määrittää sen, onko tuo oikeus kristillistä tai ei, on Kilpeläisen väite Suomen lainsäädännön kristillisestä arvopohjasta yhä kiistettävissä tällä samalla kriteerillä. Vuoden 1919 hallitusmuodossa vastaavia sitoumuksia ei ole.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Kristillisyyttä ollaan häätämässä oikeussaleistamme. Mutta se, että sitä häädetään, todistaa tavallaan sen, että kristillisyydellä on ollut paljonkin vaikutusta lainsäädäntöömme.
Esimerkki tuosta mainitsemastani häädöstä: valaa ei voi enää oikeudessa vannoa Jumalan nimeen.

Jos tarkastellaan kristinuskoa Uuden Testamentin pohjalta, niin siinähän näkyy ero juutalaisuuteen monella tavalla. Kristillisyys ei ole lakiuskonto, eikä näin pyri määräämään yhteiskunnan lainsäädäntöäkään. Vain seurakuntakuri on nähtävissä, eikä siihenkään sisälly kivitystuomioita, vaan Jumalan annetaan ihan itse suorittaa kuolemanrangaistukset.

Matteuksen mukaan lakikirjasta saattaisi tulla varsin ohut:
"Opettaja, mikä on lain suurin käsky?" Jeesus vastasi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat."

Aikaa on vierähtänyt parisentuhatta vuotta ja erilaisia kristillisiä valtionkirkkoja on esiintynyt. Sitäkautta se vaikutus on oikeussalehinkin tullut.

Otsikosta: "Lainsäädäntömme pohja ei ole kristinuskossa" tulee helposti ajatus, että siihen sisältyy sanat "ei ollenkaan". Selvempää olisi, jos siinä lukisi "ei pelkästään".

Käyttäjän jussiairaksinen kuva
Jussi Airaksinen

Uudessakin testamentissa on paljon nykyaikaisen oikeusjärjestelmän kannalta relevanttia sääntelyä. Esim Jeesus kiristää avioeron ottamisen perusteita Mooseksen lakiin verrattuna koskemaan ainoastaan huorintekoa ja kieltää avioitumasta huorin tehneen ihmisen kanssa (Matt 19:6-9).

Voi sanoa, että asia on jätettävä jokaisen omaan harkintaan, mutta kyllä tässäkin voi mielestäni sanoa, että uudessa testamentissa on muutakin kuin rakkauden kaksoiskäsky ja jos puhutaan siitä, että onko oikeusjärjestelmä kristillinen, niin tämä on yksi mittareista niin pitkään kun avioliitolla on oikeudellisia vaikutuksia. Tai sitten luetaan uudesta testamentista mitä halutaan. Monet teologit ajattelee varmasti toisin, mutta tämä tulee siitä, miten juristi normatiivisesti merkityksellisen tekstin lukee.

Jos me hyväksyttäisiin käsky "rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi" oikeusjärjestyksen ainoaksi ja ylimmäksi perustaksi, niin siitä on erittäin hankala johtaa täsmentävää normistoa. Jos joudun empatiaan kykenemättömän tuntemattoman vastaantulijan pahoinpitelemäksi ja tämä polttaa kotini, saanko vaatia vahingonkorvausta? Jos otan asuntolainan ja saan rakennuttajalta tai edelliseltä omistajalta hometalon tämän tietämättä tai tiedostaen, saanko vaatia korvausta tai kaupanpurkua (jos myyjä tiesi myyvänsä hometalon eikä kertonut sitä, kyse on roomalaisen oikeuden konseptista mala fide, eli vilpillisessä mielessä)? Voinko ajaa risteyksestä vihreillä liikennevaloilla vai jäänkö odottamaan lähimmäisenrakkaudesta vihreiden valojen ajaksi, että risteävältä tieltä tulevat menee ensiksi?

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa

Jussi, olet tavoittanut rakkauden ja totuuden paradoksia.
Uudelleen muotoiltu avioliitto ei saa tukea Jeesukselta. Hän on jopa tiukempi seksaalimoraalissa, silti hän on se joka ainoana on kantanut seksuaalimoraalin raskaatkin rikkomukset omassa ruumiissaan.
OLiko Jeesus tätä (tiukka) oman aikansa vuoksi, yleisen hyväksynnän takia, ihmisten suosion tähden? Ei, - Raamattu sanoo, ...."sillä Hän tiesi, mitä ihmisessä on." Hänen kategoriansa oli niin paljon korkeammalta, ja on yhä niin paljon korkeammalta.

.
Tiukka moraali yllättäen suojelee parhaiten heikoimpaa. Tälle aikamme hegemonia on kokonaan sokea. Siksi rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Järkeen ja logiikkaan perustuva oikeusjärjestelmä ei voi sisältää missään ja miltään osin uskonnollisia aineksia, sillä ne ovat vain näkemyksiä. Oli kyse mistä ja millaisesta uskonnollisesta näkemyksestä tahansa. Erilaisia oikeusjärjestelmiä on ollut kautta ihmiskunnan historian, joissa lain perusteet ovat perustuneet milloin mihinkin, joskus järkeen joskus uskoon tai vaikkapa kostoon. Mutta näin ei enää pidä olla. Uskomukset, riitit ym.. voivat olla vain j apitävät ollakin vain yksilön omia asioista ei yhteiskunnallisia asioista.

Toisaalta kristinuskon, juutalaisuuden ja islamilaisuuden alku on erään hullun Egyptin faaraon Akhenatoinin mielisairauden tuottamia houreita. Tuolta ajalta on peräisin juutalaisuuden synty ja monoteistisen jumalkuvan alku Välimeren alueella. Historian tuntijat kyllä huomaavat yhteläisyydet faaraon uskonnon ja juutalaisuuden välillä ihan riittien ja kuvasymbolien saman kaltaisuuden osalta.

Käyttäjän PiviKopsa kuva
Päivi Kopsa

Pasi, rajoittuvatko uskomukset uskontojen alueelle?
Epäilen.
Ideologiset uskomukset ovat tulleet ihmiskunnalle kovin kalliiksi ja yhä tulevat. Kun taas hengelliset ovat ainoita tuulia, jotka potentiaalisesti suovat mahdollisuuden itsekritiikkiin siinä määrin ja siinä tahdissa kuin ihminen siihen pystyy. Ja suuren Jumalan armahtama ja rakastama siihen sitten saakin aivan ainutlaatuiset lähtökohdat ja uskalluksen.

Erkki Johansson

Niinpä niin, oikeuskäytäntömme pohja ei ehkä ole kristinuskossa, ainoastaan sen pohjan päälle 700+ vuotta rakennetut osat ovat. Siis vain ne mitättömät 99%.

Käyttäjän OskariKorhonen kuva
Oskari Korhonen

On ehkä hieman liioittelua väittää, että tietyn valtauskonnon aikana tapahtunut kehitys olisi vain tästä syystä leimallisesti tuon valtauskonnon ansiota tai siitä voimakkaasti vaikutteita ottanutta. Emmehän me puhu kaikesta kristinuskon valtakauden ajan musiikista, kuvataiteesta tai kirjallisuudestakaan "kristillisenä", vaikka taiteilija ja yleisö on usein ollut enemmän tai vähemmän kristillistä. Eikä edes aina sitä vähääkään.

Toimituksen poiminnat